Kai Mykkänen ja virtavesien ohituskaistat

Ministeri Mykkänen ja jokien ohituskaistat
 


Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on pyrkinyt profiloitumaan luonnon ystävänä, mutta hänen käytännön toimensa todistavat toista.

Orpon hallitusohjelmassa nostettiin näyttävästi esiin tavoite purkaa joitakin pieniä kannattamattomia vesivoimapatoja.

Mutta samaan aikaan raskaasti rakennetuissa kalatiettömissä isoissa joissa ei aiota tehdä mitään parannuksia. Päinvastoin, niiden tilaa on tarkoitus huonontaa entisestään! Hallitusohjelmassa halutaan lisää säännöstelyä, rakentamista sekä pumppuvoimaloita ja lupajärjestelmään kaavaillaan ohituskaistoja:

Hallitusohjelma:

”Vesivoima

Hallitus vahvistaa energiajärjestelmälle tärkeän säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytyksiä. Vesilain päivittämisen yhteydessä huolehditaan siitä, että kansantaloudelle ja yleiselle edulle tärkeät hankkeet ovat edelleen mahdollisia. Vesivoiman säätökykyä parannetaan vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa. Hallitus edistää pumppu­voimahankkeiden toteutumista muun muassa sisällyttämällä ne luvituksen etusijaisuusmenettelyyn ja linjaamalla ne yleisen edun mukaisiksi sekä sisällyttämällä ne kapasiteettimekanismiin. Hallitus selvittää uusien vesivoimatehoa lisäävien hankkeiden kiinteistöveroluokituksen määräaikaista keventämistä.

Sähköjärjestelmän kannalta tärkeimmät vesivoimakohteet tunnistetaan, jotta yhteiskunnallisia intressejä voidaan yhteensovittaa yhä paremmin. Mahdollista lisävesivoiman rakentamista suunnataan sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon. Vesivoimalla tuotetun tehon korotusmahdollisuuksia parannetaan kriisitilanteita ajatellen.”

Tämä kaikki siitäkin huolimatta, että Kemijoella ja Iijoella on meneillään vesilain mukainen kalatalousvelvoitteen muutos, jossa kalaviranomainen vaatii voimayhtiöitä tekemään voimaloihin toimivat kalaväylät ja kunnostamaan vaelluskalojen kutualueita, jotta luontainen lisääntymiskierto voidaan palauttaa. Voimayhtiöiden tulee myös maksaa nämä toimet. Tätä edellyttää myös EU:n vesipuitedirektiivi.

Kai Mykkänen on ollut vesivoimayhtiöiden rakastamalla tylyllä linjalla jo pitkään:

27.11.2015 Mykkänen kertoi Verkkouutiset julkaisussa kannattavansa moneen kertaan haudatun Kollajan tekoaltaan rakentamista suojeltuun Iijoen keskiosaan. Tämä olisi edellyttänyt koskiensuojelulain purkamista.

Orpon hallitusohjelman tylyn virtavesiosion:

”Altaisiin energiaa varastoiva vesivoima sopii tuulivoiman vaihteluiden tasaamiseen kuin nenä päähän. Virtavesillä on suuri arvo ja vaelluskalojen kutu täytyy turvata. Jo padottujen vesistöjen pinnanvaihteluiden sääntelyssä ei kuitenkaan saa unohtaa, että ne sentit pitkälti ratkaisevat Suomen säätövoimakyvyn. Harva hahmottaa, että yksistään Kemijoen vesivoiman teho on samankokoinen kuin Loviisan ydinvoimalan molempien reaktoreiden yhteensä. Vaelluskalojen lisääntymistä ja virtavesien virkistyskäyttöä edistäisi eniten kymmenien pienten tippavoimalaitosten purkaminen. Niillä ei ole roolia energiavarastona.

22.–23.8.2023 Kai Mykkänen ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz olivat Kemijoki Oy:n vieraina Rovaniemellä. Siellä ministerit hehkuttivat Kemijoki Oy:n suunnitelmia rakentaa uusi Sierilän vesivoimalapato ja pumppuvoimaloita ja lupailivat luvituksen ohituskaistaa:

”Oli hyvä käydä paikan päällä tutustumassa ja kuulemassa niin pumppuvoimasta kuin Sierilän vesivoimalahankkeesta. Vesivoimalla on tärkeä rooli sähköntuotannon ja siitä syntyvien arvoketjujen luomisessa Suomeen. Se on varmaa ja puhdasta perusvoimaa, mutta myös säätövoimaa, joka on tärkeää vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä, ministeri Mykkänen jatkoi. 
 
Sähkön tuotannon lisäksi on keskeistä huolehtia myös sujuvasta luvituksesta ja hyvistä siirtoyhteyksistä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti pumppuvoimalat on viime viikolla sisällytetty luvituksen etusijaisuusmenettelyyn, Mykkänen kertoi.

Virtavesien ja vaelluskalojen ystäville riittää taas töitä.

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Hiilinielut romahtivat

Maankäyttösektorin hiilinielu romahtanut
 


Suomen maankäyttösektorin hiilinielu on romahtanut, ja siitä on tullut päästölähde. Tärkein syy tähän on metsien liikahakkuut.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hakkuiden vähentäminen on nopein ja merkittävin keino lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa.

Suomen ilmastopäästöt 90-luvun tasolla, asiantuntijat vaativat jo hakkuiden vähentämistä

 
Tallennettu kategorioihin Ympäristö | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Hyvää vapaiden virtavesien ystävänpäivää!

Pohjaeläimet ja lohikalat
 
 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Onko metsähallitus lahjonut korkeita virkamiehiä?

Metsähallitus ja ilmaiset metsästysluvat päättäjille
 


”Oikeuskanslerinvirasto
selvittää, onko Metsähallitus toiminut oikein myöntäessään maksuttomia metsästyslupia maatalousministeri Jari Lepälle (kesk.), ministeriön korkeille virkamiehille sekä muille vaikuttajille. Luvista kannellut yksityishenkilö pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko Metsähallitus syyllistynyt lahjuksen antamiseen myöntäessään maksuttomia lupia ja ovatko saajat syyllistyneet lahjuksen vastaanottamiseen. Selvityksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti…”

Satakunnan Kansa, STT – 14.4.2022

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Liiku luonnon ja ennallistamisen puolesta!

Liiku luonnon ja ennallistamisen puolesta!
 


Liiku luonnon puolesta ja vaadi vahvaa vahvaa EU:n ennallistamislakia!
#Move4Nature

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kutsukaa patologi!

Kutsukaa patologi - padonpurku ja vapaat virrat
 
 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Avataan ”tiepadot” webinaari 19.1.2022

Tierumpu joka on vaelluseste
 


Väärin rakennetut tierummut voivat olla vaellusesteitä.
Ne voidaan kuitenkin kunnostaa ja avata vaellustiet kaloille ja muille vesieliöille.
Kansainvälinen webinaari aiheesta 19.1.2022 klo 16–19.

The World Fish Migration Foundation, The United States Forest Service, and The Nature Conservancy invite you to join us for a 3 hour, international webinar highlighting the need and opportunities to improve road and stream crossings to enhance the biodiversity of rivers across Europe! 

January 19th, 2022 from 15:00-18:00 Central European Time (CET) 

River fragmentation from constructed barriers poses one of the greatest threats to freshwater biodiversity and river ecosystem function. In Europe, there are an estimated 1.2 million barriers; over 200,000 of these are mapped culverts/road crossings. 

Dams and weirs get much needed attention, but river fragmenting culverts and road crossings are more common and often overlooked. These structures have an outsized impact on critical headwater rivers and streams. It’s time to shed light on this critical issue! 

Removing “Road Dams” in Europe – Webinar

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Luonnonsuojelijat eroavat Kaivosverkostosta

Dragon Mining ja Tukes seikkailevat
 


Suomen luonnonsuojeluliitto eroaa vapaaehtoisuuteen perustuvasta Kestävän kaivostoiminnan verkostosta, koska se ei ole pystynyt edistämään kaivostoiminnan kestävyyttä.


Suomessa on vuodesta 2014 alkaen toiminut Vastuullisen kaivostoiminnan verkosto, jonka tarkoituksena on vapaaehtoisin toimin ”auttaa kaivosteollisuutta toimimaan vastuullisemmin”.

Tähän mennessä Kaivosvastuun vapaaehtoisen toiminnan tuottamien konkreettisten saavutusten luettelo on lyhyt. Pyöreä nolla.

Hyvä esimerkki verkoston toimimattomuudesta on Dragon Mining Oy (jonka omistaa australialainen Dragon Mining Ltd).

Kaivos on saastuttanut kaksi lähijärveä, KHO eväsi sen ympäristöluvan ja yhtiö on rikostutkinnassa, kun kaivoskuiluista löytyi laiton kaatopaikka.

Verkosto on koonnut ja julkaissut yhteiskuntavastuuraportteja vuodesta 2014. Kaivosvastuun sivuilla julkaistussa Dragon Mining yhtiön Yhteiskuntavastuuraportissa  vuodelta 2020 annetaan ymmärtää kaiken olevan kunnossa ja mm. kahta viimemainttua ongelmaa ei mainita lainkaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton eron jälkeen verkostossa jatkaa luonnonsuojelujärjestöistä vain WWF.

 
Tallennettu kategorioihin Maailmanmeno | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Metsähallitus hakkaa suojeltavaksi esitettyjä metsiä

Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on jättänyt 20.05.2020 Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajennusesityksen ympäristöministeriölle.

Laajennusesitys sijoittuu kokonaan valtion maille ja käytännössä se yhdistäisi kansallispuistot.

Hakkuut laajennusesityksen alueella on keskeytettävä, kunnes laajennusesitys on käsitelty.

Allekirjoita adressi:
Hakkuut seis ja kansallispuistolaajennus Seitsemisen ja Helvetinjärven välille

Hakkuut seis ja kansallispuistolaajennus Seitsemisen ja Helvetinjärven välille -adressi

Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Natura-alueita suojellaan hakkaamalla

Metsähallitus hoitaa Natura-metsiä
 


Metsähallitus avohakkasi tammikuussa 2021  Piilosensärkkien Natura-suojeltua harjumetsää Lieksassa. ELY-keskus ei puuttunut hankkeeseen, eikä edellyttänyt luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia.

Natura-tietolomakkeen mukaan alueen suojeluperusteena ovat mm.: ”Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit.”

Suojelutavoitteita taas ovat mm.:
”Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.”

On vaikea kuvitella, miten harjumetsän avohakkuu turvaisi luontotyypin ja elinympäristön tilan säilymistä ja luonnon omien prosessien mukaista kehitystä?

Yle:n uutinen:
Suojellun metsän avohakkuusta nousi meteli Lieksassa – luontokartoittajan mukaan arvokkaita Natura-alueita tuhotaan hakkuilla myös muualla

Metsähallitus haluaa tehdä laajoja kaupallisia hakkuita Natura-suojelluissa metsissä myös mm. Oulujärvellä. Kuoston ja Kaarresalon virkistyssaarten hakkuut ovat toistaiseksi jäissä. Luonnonsuojelujärjestöjen valituksen seurauksena KHO kielsi hakkuut.

KHO katsoi, että metsähallituksen Natura-alueelle Oulujärven saariin ja ranta-alueelle suunnittelemat metsänhakkuut vaikuttavat merkittävästi alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin.

Asia palautettiin ELY-keskukselle, ja hakkuut on kielletty siihen saakka kun asianmukainen Natura-arviointi alueella on suoritettu.

Metsähallituksen 2017 laatimassa Oulujärven retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa arvioitiin että yksi Boreaalisiin luonnonmetsiin, harjumetsiin, lajistoon ja maisemaan kohdistuva uhka on aiempi metsätalous.

Aiemmin harjoitettu metsätalous on siis heikentänyt Natura-suojeltuja luontotyyppejä ja maisemaa. Miten ihmeessä lisähakkuut parantaisivat tilannetta?

Puuston ikä Kuoston ja Kaarresalon saarissa:

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti