Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on pyrkinyt profiloitumaan luonnon ystävänä, mutta hänen käytännön toimensa todistavat toista.
Orpon hallitusohjelmassa nostettiin näyttävästi esiin tavoite purkaa joitakin pieniä kannattamattomia vesivoimapatoja.
Mutta samaan aikaan raskaasti rakennetuissa kalatiettömissä isoissa joissa ei aiota tehdä mitään parannuksia. Päinvastoin, niiden tilaa on tarkoitus huonontaa entisestään! Hallitusohjelmassa halutaan lisää säännöstelyä, rakentamista sekä pumppuvoimaloita ja lupajärjestelmään kaavaillaan ohituskaistoja:
Hallitusohjelma:
”Vesivoima
Hallitus vahvistaa energiajärjestelmälle tärkeän säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytyksiä. Vesilain päivittämisen yhteydessä huolehditaan siitä, että kansantaloudelle ja yleiselle edulle tärkeät hankkeet ovat edelleen mahdollisia. Vesivoiman säätökykyä parannetaan vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa. Hallitus edistää pumppuvoimahankkeiden toteutumista muun muassa sisällyttämällä ne luvituksen etusijaisuusmenettelyyn ja linjaamalla ne yleisen edun mukaisiksi sekä sisällyttämällä ne kapasiteettimekanismiin. Hallitus selvittää uusien vesivoimatehoa lisäävien hankkeiden kiinteistöveroluokituksen määräaikaista keventämistä.
Sähköjärjestelmän kannalta tärkeimmät vesivoimakohteet tunnistetaan, jotta yhteiskunnallisia intressejä voidaan yhteensovittaa yhä paremmin. Mahdollista lisävesivoiman rakentamista suunnataan sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon. Vesivoimalla tuotetun tehon korotusmahdollisuuksia parannetaan kriisitilanteita ajatellen.”
Tämä kaikki siitäkin huolimatta, että Kemijoella ja Iijoella on meneillään vesilain mukainen kalatalousvelvoitteen muutos, jossa kalaviranomainen vaatii voimayhtiöitä tekemään voimaloihin toimivat kalaväylät ja kunnostamaan vaelluskalojen kutualueita, jotta luontainen lisääntymiskierto voidaan palauttaa. Voimayhtiöiden tulee myös maksaa nämä toimet. Tätä edellyttää myös EU:n vesipuitedirektiivi.
Kai Mykkänen on ollut vesivoimayhtiöiden rakastamalla tylyllä linjalla jo pitkään:
27.11.2015 Mykkänen kertoi Verkkouutiset julkaisussa kannattavansa moneen kertaan haudatun Kollajan tekoaltaan rakentamista suojeltuun Iijoen keskiosaan. Tämä olisi edellyttänyt koskiensuojelulain purkamista.
Orpon hallitusohjelman tylyn virtavesiosion:
”Altaisiin energiaa varastoiva vesivoima sopii tuulivoiman vaihteluiden tasaamiseen kuin nenä päähän. Virtavesillä on suuri arvo ja vaelluskalojen kutu täytyy turvata. Jo padottujen vesistöjen pinnanvaihteluiden sääntelyssä ei kuitenkaan saa unohtaa, että ne sentit pitkälti ratkaisevat Suomen säätövoimakyvyn. Harva hahmottaa, että yksistään Kemijoen vesivoiman teho on samankokoinen kuin Loviisan ydinvoimalan molempien reaktoreiden yhteensä. Vaelluskalojen lisääntymistä ja virtavesien virkistyskäyttöä edistäisi eniten kymmenien pienten tippavoimalaitosten purkaminen. Niillä ei ole roolia energiavarastona.”
22.–23.8.2023 Kai Mykkänen ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz olivat Kemijoki Oy:n vieraina Rovaniemellä. Siellä ministerit hehkuttivat Kemijoki Oy:n suunnitelmia rakentaa uusi Sierilän vesivoimalapato ja pumppuvoimaloita ja lupailivat luvituksen ohituskaistaa:
”Oli hyvä käydä paikan päällä tutustumassa ja kuulemassa niin pumppuvoimasta kuin Sierilän vesivoimalahankkeesta. Vesivoimalla on tärkeä rooli sähköntuotannon ja siitä syntyvien arvoketjujen luomisessa Suomeen. Se on varmaa ja puhdasta perusvoimaa, mutta myös säätövoimaa, joka on tärkeää vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä, ministeri Mykkänen jatkoi.
”Sähkön tuotannon lisäksi on keskeistä huolehtia myös sujuvasta luvituksesta ja hyvistä siirtoyhteyksistä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti pumppuvoimalat on viime viikolla sisällytetty luvituksen etusijaisuusmenettelyyn, Mykkänen kertoi.”
Virtavesien ja vaelluskalojen ystäville riittää taas töitä.
