Pienessä sievässä päämäärättömän näköisesti pörisevä kimalainen ei anna järin dynaamista kuvaa. Sitä tuskin palkattaisiin mihinkään nykyaikaiseen organisaatioon. Kimalaiset vastaavat kuitenkin esimerkiksi lähes koko mustikkasatomme pölytyksestä. Pölyttäjähyönteisten ilmaiseksi tuottamat ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä ja myös taloudellisesti merkittäviä. Suomessa hyönteisten pölytyksen arvoksi on vuonna 2003 arvioitu 50-60 miljoonaa euroa vuodessa, Euroopan unionin alueella noin 5 miljardia euroa.
Maatalouden muutokset, niittyjen umpeenkasvu ja torjunta-aineiden käyttö ovat haitanneet pölyttäjiä. On arvioitu, että kolmannes maamme hyötyhyönteisistä, kimalaisista ja mehiläisistä, on uhanalaisia.
Kolopesivillä myrkkypistiäisillä on myös asuntopula. Hirsirakentamisen ja puuaitojen tilalla on nykyään betonia ja metallia. Puumateriaaliin kovakuoriaisten tekemiin reikiin pesimään tottuneet pistiäiset eivät löydä kotia.
Pörriäisiä voi auttaa nikkaroimalla niille pihalle, puutarhaan tai peltojen reunoille keinopesiä. Suomen ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus (nykyisin Kainuun ELY-keskus) ovat tutkineet asiaa ja kehittäneet tätä tarkoitusta varten keinopesämalleja.
(linkki päivitetty 2025, koska vanha oli kadonnut)