Suomen hallitus kaasuttaa kohti Kööpenhaminan ilmastokokousta käsijarru päällä. Hallituksen tavoitteena on laskea Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vain 5–10 prosenttia, kun EU:n tavoite ovat 20–30 prosenttia.
Varsinainen kummajainen suomalaisessa energiapolitiikassa on turve. Turpeenpolton päästöt ovat kivihiiltäkin suuremmat, turpeen louhinta tuhoaa hienoimpia avosoita ja saastuttaa vesistöjä. Silti hallitus, Vihreät mukaan lukien, tukee turpeen polttoa verovaroin lähes sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen ilmastovastaava Oras Tynkkynen selittää tukia näin (Suomen Luonto: Turpeelle jopa sadan miljoonan piilotuet):
Miksei turvetta veroteta niin kuin muita fossiilisia polttoaineita, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.)?
”Tässä poliittisessa tilanteessa sille ei varmastikaan löytyisi enemmistöä. Suomessa halutaan tukea kotimaista, työllistävää energiamuotoa.”Miksi turpeen valmistevero poistettiin?
”Syytä kannattaa kysyä ministeri Mauri Pekkariselta (kesk.). Turvepuolueella on hyvin vahva asema tässä maassa. Emme (vihreät) ole lähteneet käymään taistelua, jonka tiedämme varmasti häviävämme”, Tynkkynen vastaa.
Kun Irlanti ilmoitti luopuvansa turpeen poltosta, jää Suomi ainoaksi kummajaiseksi, joka pitää tukiaisin hengissä luonnolle ja ilmastolle haitallista fossiilista energiantuotantotapaa.
Turpeen ainoa hyvä käyttötapa on ulkoisesti, ei minkään polttolaitoksen sisäisesti vaan ihmisen iholla.
Viisi vuotta sitten kaivettuun suo-ojaan, joka kaivuusta huolimatta on puolillaan vettä, on kasvanut 30 senttiä paksu rahkasammalmatto. Eikö suo/turve siis uusiudu?
Tapio, suo kasvaa niin hitaasti, ettei turve ole uusiutuva energialähde.