Lex Nokian eli urkintalain valmistelu on ollut surkuhupaisa farssi. Oikeusoppineet pitivät lakia perustuslain vastaisena. Siitä huolimatta perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti, että laki on perustuslain mukainen.
Toteutuessaan laki antaisi työnantajille poliisia suuremmat valtuudet. Sekä, kuten Suvi Linden Aamulehden haastattelussa 12.2.2009 onnistuneesti kiteytti: ”Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta.”
Helsingin Sanomat kirjoitti 1.2.2009 että Nokia olisi painostanut päättäjiä hyväksymään urkintalain. Tänään 13.2.2009 Nokian toimitusjohtaja Kallasvuo puolestaan kertoo, että Nokia ei olisi asiassa painostanut.
Suomalaisen yhteiskunnan tilaa urkintalain valmistelu läpivalaisee mielenkiintoisesti. Jo pitkään on näyttänyt siltä, että iso osa kansanedustajista saa valtuutuksensa kansalaisilta, mutta toimintaohjeet elinkeinoelämältä ja etujärjestöiltä. Viitteitä tästä oli nähtävissä jo taannoisessa ydinvoimaäänestyksessä, jossa eduskunta päätti ydinvoiman puolesta selkeää kansalaismielipidettä vastaan. Viime keväänä paljastunut vaalirahoitusten laiton salaaminen paljasti kuinka hommia käytännössä voidaan junailla. Kimmo Sasi laajensi kansanvaltaisen demokratian uusiin ulottuvuuksiin kertomalla, että yritykset ovat rinnakkaisia kansalaisia!
Lex Nokia on edennyt hallinnon läpi kuin luotijuna, vaikka sitä vastaan ovat asettuneet oikeusoppineet, keskusrikospoliisi ja useat kansalaisjärjestöt. Mediaa ei juuri kiinnostanut lakiin kohdistuva kritiikki, niinpä lakia vastustavat aktiivit joutuivat keräämään rahaa TV-mainokseen, jolla tiedotettiin lain vaaroista. Ainakin julkisen palvelun YLE:n kannattaisi katsoa peiliin, vaikka voi olla, että sieltä tuijottaisi takaisin vain Lipposen ja Microsoftin pätevöittämä toimitusjohtaja Mikael Jungner…
Eurovaalikampanjassaan Vihreät kertovat ajavansa mm. ihmisoikeuksien ja avoimuuden asiaa. Kotimaassa linja hiukkasen lipsuu. Lex Nokian taakse on asettunut vihreiden kansanedustajista ainakin Tuija Brax, Anni Sinnemäki, Janina Andersson, Heli Järvinen ja Johanna Karimäki.
Lisää urkintalaista:
Jyrki Kasvin Lex Nokia rikkoo oikeusvaltion kirjoitus kiteyttää napakasti lain riskit:
”…Urkintalaki murentaa oikeusvaltion periaatetta siirtämällä tutkintavaltuuksia viranomaisilta asianomaisille. Se, että tutkinnan kohde (työnantaja, opiskelija, asukas) on alisteisessa suhteessa tutkinnan tekijään (työntekijä, yliopisto, taloyhtiö) korostaa lain oikeusvaltion vastaista luonnetta…”
Facebookin Pysäyttäkää lex Nokia -ryhmä
